Mikä on Hausjärvi-Seura

Hausjärvi seuran logo

Hausjärvi-Seuran ry:n symbolin on suunnitellut ja toteuttanut Erkki Tenhunen. Symbolin aiheina ovat Salpausselän suora selkäviiva sekä siitä poikkevat suppa- eli lukkosyvänteet.

Yhdistyksen tarkoitus

Hausjärvi-Seura ry:n ensisijaisena tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta, elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen tekemällä toimenpiteitä luonnonsuojelun, maisemanhoidon ja rakennetun ympäristön hyväksi.

Kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen, kotiseudun kulttuurin vaaliminen ja edistäminen sekä museotoiminnan kehittäminen on oleellinen osa Hausjärvi-Seuran toimintaa.

Yhdistys toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen edustajana kotiseututyössä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Yhdistys tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Hausjärvi-Seura toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä kotiseututyössä.

Yhdistys seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia, harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää tutkimus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa, edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristän vaalimista. Yhdistys on vahvasti mukana tukemassa museotoimintaa ja paikallista kotiseutuarkistoa.

Yhdistys järjestää vuotuisesti kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita kulttuuritilaisuuksia, näyttelyitä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja opintoretkiä. Paikallisten koulutusten järjestäminen, alueellinen ja omaan toimintaansa koskevien asioiden tiedottaminen kuuluu yhdistyksen toimenkuvaan. Yhdistys on yhteistyössä Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Hämeen Helmoliitto ry:n ja Hämeen maakunnan liitto ry:n kanssa.

Yhdistyksen jäsenenä voi olla varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä ja kunniajäseniä. Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt, kannattajajäseninä oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy johtokunta, kunniajäsenet kutsuu johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokous.

Kotiseututyö eri muodoissaan puhutti hausjärveläisiä 1930-luvulta lähtien, mutta asian muotoutuminen oli antanut odottaa itseään, kunnes se otettiin esille tosimielessä Hausjärven nuorisojärjestöjen yhteistyöneuvottelussa marraskuun 28. päivänä 1948 Haminankylän Kotipirtissä. Kokouksen koollekutsusta huolehtivat kunnan nuorisotyölautakunta ja Haminankylän Nuorisoseura.

Yhdistyksen perustaminen ja alkuvaiheet

Kaksi asiaan innostunutta kotiseutumiestä, pastori, myöhemmin rovasti Aarre Keravuori ja nuoriso-ohjaaja, myöhemmin asessori Ilmari Rinne olivat paneutuneet asiaan ja laatineet kokouksen käsittelyyn sääntöehdotuksen, jonka koolla olleet 140 edustajaa pitäjän 30 järjestöstä hyväksyivät. Hausjärven Kotiseutuyhdistys ry aloitti toimintansa.

Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli herättää kotiseudun väestössä mielenkiintoa kuntamme menneisyyteen ja kehittämiseen, aikaansaada pitäjänmuseo, ylläpitää ja kehittää sitä sekä työskennellä arvokkaan kansanperinteen esille ottamiseksi ja vaalimiseksi.

Jäsenhankintaa suoritettiin alkuvuosina vireästi. Siitä osoituksena vuonna 1962 kirjattiin jäsenmääräksi 463 maksanutta jäsentä. Kun kyläasiamiesten ote herpaantui, vähenivät jäsenmaksut ja jäivät lopulta keräämättä, mutta silti yhdistys toimi. Jäsenmaksujen kerääminen aloitettiin vuoden 1990 tienoilla uudelleen ja nykyisin on seurassa 270 maksanutta jäsentä.

Vuosikokouksessa 1954 muutettiin yhdistyksen nimeksi Hausjärvi-Seura, mikä oli epävirallisesti käytössä vuoden 1988 sääntöuudistukseen saakka, jolloin viralliseksi nimeksi tuli Hausjärvi-Seura ry.

Perustamisestaan saakka seura on ollut jäsenenä maakunnallisessa Hämeen Heimoliitossa ja valtakunnallisessa Suomen Kotiseutuliitossa. Nämä kolme porrasta: paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen tukevat, täydentävät, avustavat ja ohjaavat toinen toistaan niin pienissä kuin suurten linjojen asioissa.

Puheenjohtajia

Puheenjohtajina ovat toimineet mm.:

Aarre Keravuori 1948-1960
Kustaa Pahkajärvi 1961-1973
Kerttu Heikkilä 1974-1986
Anna-Kaarina Jaakkola 1987-1989
Oiva Koivisot 1990-1992
Lasse Toivola 1993-1996
Jorma Särkänmäki 1997-1999
Hannu Mäkelä  (tällä hetkellä)

Toimintaa

Perustamisestaan lähtien seuran tarkoituksena oli kotiseutumuseon perustaminen.
Hausjärven Manttaalikunta luovutti 1853 rakennetun viljamakasiinin museokäyttöön.
Avajaiset pidettiin  keväällä 1950. Museosuunnitelman laati FT Kustaa Vilkuna, joka
myös puhui avajaisjuhlassa.
Vuonna 1988 Hausjärvi-Seura lahjoitti museorakennuksen kunnalle. Seura jatkoi
edelleen museon hoitamista.

Seuran 40-vuotisjuhlaa vietettiin 31.7.1988 Oitin yläasteella yhdessä Hämeen
Heimoliiton juhlan kanssa.

Hausjärven kansallispuku esiteltiin yleisölle 1991.
Puku toteutettiin yhdessä museoviraston, kansallispukuneuvoston ja Uudenmaan
kotiteollisuusyhdistyksen kanssa.

Erkki Tenhusen  suunnitteleman Hausjärvi-Seuran lipun naulaus pidettiin 13.3.1994
valtuustosalissa olleen kirjanäyttelyn yhteydessä.
Lipun vihki rovasti Erkki Lepistö Hausjärven kirkossa 16.6.1994.

Seuran 50-vuotisjuhlaa vietettiin Oitin koululla Kotiseutujuhlana 15.11.1998.

Kurusta kotiseututalo kirkonkylään

Kurusta purettiin ja siirrettiin 2004 alkaen talkoovoimilla ja EU:n rahoitustuella
entinen Koskelan hirsirakenteinen talo kirkonkylään kotiseututaloksi.
Talo pystytettiin vanhoille hakatuille perustuskiville hirsi kerrallaan.
Talo on kalustettu ja sitä käytetään museo-, näyttely- ja kokouspaikkana.
Valtava talkootyö palkiittiin  Hämeteko 2007 -palkinnolla

Vuonna 2006 samaan pihapiiriin siirrettiin Karhin Jaakkolasta lahjoituksena
saatu vanha aitta.